Onni Sarmaste on suomalainen yrittäjä, joka nousi suuren yleisön tietoisuuteen keväällä 2020 koronapandemian alkuvaiheessa. Hänen nimensä liitetään erityisesti Huoltovarmuuskeskuksen (HVK) kanssa tehtyyn maskikauppaan, joka johti laajaan mediakeskusteluun, oikeusprosesseihin ja lopulta merkittäviin korvausvaatimuksiin. Tapauksen ympärille kietoutui myös kansainvälinen ulottuvuus Pandora Papers -vuodon myötä.
Tässä artikkelissa käydään läpi Onni Sarmasteen taustaa, maskikohun tapahtumaketjua, oikeudellisia ratkaisuja ja hänen yhteyksiään offshore-yhtiöihin.
Taustaa ja yrittäjäura
Ennen maskikauppoja Sarmaste tunnettiin erityisesti pikavippialalla toimineena yrittäjänä. Hän toimi Sarma-nimisen yrityksen toimitusjohtajana ja oli mukana nopeiden kulutusluottojen tarjoamisessa. Tämä liiketoiminta antoi hänelle kokemusta rahoituksesta ja kaupankäynnistä, mutta myös toi julkisuuteen kriittisiä puheenvuoroja pikavippien vaikutuksista kuluttajiin.
Yrittäjäura loi Sarmasteelle verkostoja, jotka myöhemmin mahdollistivat kansainvälisten kauppojen järjestämisen. Näistä taidoista tuli ajankohtaisia pandemian aikana, kun maailmalla vallitsi valtava kysyntä suojavarusteille.
Maskikauppa ja pandemia
Sopimuksen synty
Maaliskuussa 2020 HVK solmi Onni Sarmasteen kanssa noin 4,9 miljoonan euron arvoisen sopimuksen kasvonaamareiden ja hengityssuojainten toimittamisesta. Pandemian alkuvaiheessa kiire ja maailmanlaajuinen pula suojavarusteista loivat painetta viranomaisille tehdä nopeita hankintapäätöksiä.
Sarmasteen yhteydet ja kyky järjestää tuotteita Kiinasta näyttivät aluksi lupaavilta. HVK maksoi etukäteen miljoonia euroja varmistaakseen toimitukset.
Tuotteiden laatuongelmat
Kun suojaimet saapuivat Suomeen, VTT:n testit osoittivat, etteivät ne täyttäneet sairaalakäyttöön vaadittuja laatuvaatimuksia. Osa tuotteista olisi voitu käyttää vähemmän kriittisissä olosuhteissa, kuten hoivakodeissa, mutta ne eivät vastanneet sitä, mitä sopimuksessa oli edellytetty. Tämä johti laajaan kritiikkiin ja viranomaisten toimien kyseenalaistamiseen.
Oikeusprosessi ja korvauspäätös
Helsingin käräjäoikeus käsitteli asiaa ja määräsi Sarmasteen palauttamaan HVK:lle noin 4,5 miljoonaa euroa sekä maksamaan 183 000 euroa oikeudenkäyntikuluja. Korvaussummassa huomioitiin se, että osa toimitetuista tuotteista oli kuitenkin käyttökelpoisia ja niille arvioitiin noin 500 000 euron arvo.
Oikeudenkäynnissä pohdittiin muun muassa, täyttivätkö Sarmasteen toimet petoksen tunnusmerkistön. Lopulta syyttäjä päätti olla nostamatta petossyytteitä, koska todisteiden ei katsottu riittävän rikosvastuun osoittamiseen. Tämä ei kuitenkaan poistanut hänen vahingonkorvausvelvollisuuttaan.
Rikostutkinta ja mediakohu
Keskusrikospoliisi tutki tapausta aluksi törkeänä petoksena ja rahanpesuna. Mediassa Sarmaste esiintyi värikkäänä ja omapäisenä hahmona, joka puolustautui julkisuudessa ja syytti viranomaisia epäoikeudenmukaisesta kohtelusta.
Tapaus herätti kysymyksiä viranomaisten hankintaprosesseista, erityisesti kriisitilanteissa, jolloin perinteisiä kilpailutuksia ja tarkastuksia voidaan joutua ohittamaan.
Pandora Papers ja offshore-yhtiöt
Vuonna 2021 Sarmasteen nimi nousi jälleen otsikoihin, kun kansainvälinen Pandora Papers -tietovuoto paljasti hänen yhteytensä offshore-yhtiöihin.
Vuodon mukaan Sarmaste omisti yrityksiä Kyproksella ja Brittiläisillä Neitsytsaarilla, ja näihin yhtiöihin virtasi merkittäviä rahasummia – arviolta noin 250 000 euroa vuosittain. Ylen selvityksen mukaan Sarmaste oli pyrkinyt peittämään omistusosuutensa, mikä herätti kysymyksiä toiminnan läpinäkyvyydestä ja verosuunnittelusta.
Miksi tapaus kiinnostaa suomalaisia
Sarmasteen tapaus yhdistää monta suomalaisia kiinnostavaa teemaa:
- Verovarojen käyttö kriisitilanteessa
- Viranomaisten vastuu ja hankintakäytännöt
- Liiketoiminnan eettisyys ja maine
- Kansainväliset rahavirrat ja veroparatiisit
Maskikohu toimi varoittavana esimerkkinä siitä, miten kiire ja resurssipula voivat altistaa päätöksentekijät riskeille. Samalla se toi esiin sen, kuinka yksittäinen yrittäjä voi nousta valtakunnallisen ja jopa kansainvälisen huomion kohteeksi.
Yhteenveto
Onni Sarmasteen tarina on monivaiheinen ja edelleen monien mielissä. Maskikaupat, oikeusprosessit ja kansainväliset rahavirrat muodostavat kokonaisuuden, joka jää Suomen pandemia-ajan historiaan esimerkkinä siitä, mitä voi tapahtua, kun kriisitilanteessa tehdään nopeita ja riskialttiita päätöksiä.
Sarmasteen tapaus muistuttaa, että vaikka yrittäjyys voi avata ovia, se voi myös johtaa tilanteisiin, joissa maine ja taloudellinen vastuu punnitaan julkisest
