Muusa Rissanen nousi koko Suomen tietoisuuteen kesällä 2023 Joensuussa tapahtuneen järkyttävän lapsensurman yhteydessä. Nelivuotiaan lapsen kuolema ravisteli niin paikallista yhteisöä kuin valtakunnallista keskustelua vanhempien vastuusta, viranomaisista ja lastensuojelun toiminnasta. Tapauksen oikeuskäsittely käräjäoikeudesta hovioikeuteen ja lopulta korkeimman oikeuden päätöksiin saakka on yksi viime vuosien seuratuimmista rikosjutuista.
Kuka on Muusa Rissanen?
Muusa Rissanen on Joensuusta kotoisin oleva äiti, jonka nelivuotias lapsi kuoli kesäkuussa 2023 perheen kodissa Rantakylässä. Lapsella oli vakavia vammoja, kuten palovammoja ja mustelmia. Poliisi tutki tapahtunutta nopeasti, ja syytteet nostettiin sekä äitiä että isäpuolta vastaan.
Isäpuolen osuus todettiin kaikkein vakavimmaksi, mutta myös äiti sai oikeudessa tuomion. Hänen vastuunsa painottui lapsen hoidon ja avun laiminlyönteihin.
Tapahtumien kulku
- Kesäkuu 2023: Lapsi löytyi kuolleena kodista Joensuussa.
- Tutkinta: Poliisi totesi laajoja vammoja ja käynnisti rikostutkinnan.
- Oikeudenkäynnit: Asia eteni nopeasti käräjäoikeuteen ja myöhemmin hovioikeuteen.
Viranomaislausunnot ja oikeuden asiantuntijat kertoivat, että vammojen syntymiseen liittyi höyrymopin käyttöä ja pitkään jatkunutta väkivaltaa.
Käräjäoikeuden tuomio
Helmikuussa 2024 Pohjois-Karjalan käräjäoikeus antoi päätöksen:
- Isäpuoli: 7 vuotta ja 9 kuukautta vankeutta törkeästä pahoinpitelystä ja törkeästä kuolemantuottamuksesta.
- Muusa Rissanen: 3 vuotta ja 7 kuukautta vankeutta törkeästä kuolemantuottamuksesta sekä muista rikoksista.
Tuomiot herättivät vilkasta keskustelua, ja syyttäjä haki äidille kovempaa rangaistusta hovioikeudessa.
Hovioikeuden käsittely
Itä-Suomen hovioikeus käsitteli asian marraskuussa 2024. Syyttäjä vaati äidille kovempaa tuomiota ja pahoinpitelytuomiota. Äiti kiisti tienneensä väkivallasta, mutta todistajanlausunnot osoittivat, että hän oli laiminlyönyt vakavasti lapsen hoidon.
Joulukuussa 2024 hovioikeus kovensi äidin tuomion 3 vuoteen ja 10 kuukauteen ja katsoi hänen syyllistyneen myös pahoinpitelyyn. Tämä perustui siihen, että hän ei ollut hankkinut apua lapsen kivuliaisiin vammoihin.
Lopullinen ratkaisu
Helmikuussa 2025 sekä syyttäjä että Muusa Rissanen ilmoittivat, etteivät hae valituslupaa korkeimmalta oikeudelta. Näin hovioikeuden antama tuomio jäi lopullisesti voimaan.
Isäpuolen lähes kahdeksan vuoden vankeustuomio puolestaan sai lainvoiman, ja korkein oikeus myönsi hänelle valitusluvan vain vahingonkorvauksia koskevaan osaan.
Lastensuojelun vastuu ja keskustelu
Poliisi ilmoitti marraskuussa 2024 epäilevänsä useita lastensuojelun työntekijöitä virkavelvollisuuden laiminlyönnistä. Asia siirtyi myöhemmin syyteharkintaan. Tämä herätti laajan keskustelun siitä, oliko viranomaisilla riittävästi resursseja ja toimivatko he lain edellyttämällä tavalla.
Tapaus osoitti, että lastensuojelun toimintaa on tarkasteltava kriittisesti, jotta vastaavilta tragedioilta voidaan välttyä.
Mitä tapaus opettaa suomalaisille?
- Vanhempien vastuu: Lapsen turvallisuus ja hyvinvointi on aina ensisijaista. Apua on haettava viipymättä, jos lapsella on vakavia oireita.
- Viranomaisten rooli: Lastensuojelun resurssit ja käytännöt vaativat jatkuvaa kehittämistä.
- Yhteiskunnallinen keskustelu: Tapaus avasi valtakunnallisen keskustelun siitä, miten lapsia voidaan suojella paremmin ja miten viranomaisten yhteistyötä voidaan parantaa.
Yhteenveto
Muusa Rissasen tapaus on yksi Suomen lähihistorian puhutuimmista rikosprosesseista. Se kosketti koko maata, sillä se nosti esiin kysymyksiä vanhempien vastuusta, lapsen oikeuksista ja viranomaisten toiminnasta. Lopulliset tuomiot toivat päätöksen oikeudelliselle prosessille, mutta keskustelu jatkuu edelleen – miten varmistetaan, ettei vastaavaa enää tapahdu?
