Vantaan Viertolan koulussa 2. huhtikuuta 2024 tapahtunut ampumavälikohtaus oli yksi Suomen viime vuosikymmenten järkyttävimmistä ja puhutuimmista koulusurmista. Tapauksen vaikutukset ulottuvat pitkälle kouluyhteisön, viranomaisten ja koko suomalaisen yhteiskunnan sisälle. Tässä artikkelissa käydään selkeästi läpi tapahtumien kulku, tekijän tausta, perusteellisen tutkinnan syyt sekä tragedian seuraukset.
Tapahtumien kulku Viertolan koululla
Aamulla hieman yhdeksän jälkeen 12-vuotias oppilas saapui Viertolan koulun Jokirannan opetuspisteeseen mukanaan sukulaisensa laillisesti rekisteröity käsiase. Hän astui luokkahuoneeseen kesken oppitunnin ja ampui neljä laukausta kohti luokkatovereitaan. Ampumisen seurauksena yksi 12-vuotias oppilas menehtyi välittömästi ja kaksi muuta saman ikäistä tyttöä loukkaantui vakavasti.
Poliisi sai ensimmäisen hätäilmoituksen klo 9.08 ja reagoi tilanteeseen nopeasti. Partiot olivat koululla muutamassa minuutissa, mutta epäilty oli ehtinyt poistua alueelta. Hänet tavoitettiin lopulta Helsingin Siltamäestä noin 50 minuuttia teon jälkeen. Poliisin mukaan hänellä oli yhä ase hallussaan kiinniottohetkellä.
Ampujan tausta ja motiivin selvittäminen
Ampujana toimi 12-vuotias poika, joten hän ei iänsä vuoksi ole rikosoikeudellisesti vastuussa teostaan. Tapaukseen liittyvä poliisitutkinta oli kuitenkin laaja, koska teon luonne oli vakava ja poikkeuksellinen. Poika kertoi kuulusteluissa kokeneensa kiusaamista koulussa ja mainitsi sen syyksi teolleen. Poliisi ei kuitenkaan löytänyt riittävää näyttöä toistuvasta tai pitkäkestoisesta kiusaamisesta, vaikka yksittäisiä ristiriitoja ja sosiaalisia vaikeuksia olikin ilmennyt.
Tutkinnassa paljastui myös, että poika oli katsonut ja etsinyt ampumisiin liittyvää materiaalia jo kuukausia ennen tekopäivää. Tämä viittaa siihen, että teko ei ollut täysin hetken mielijohteesta syntynyt, vaan siihen sisältyi jonkinasteista ennakkosuunnittelua. Poliisi kertoi myöhemmin, että pojalla oli mukanaan lista nimistä, jotka hän oli yhdistänyt tekoonsa, mutta laajemmista suunnitelmista ei saatu yksiselitteistä näyttöä.
Ase ja sen päätyminen lapsen käsiin
Ampumisessa käytetty revolveri oli laillisesti rekisteröity ja kuului epäillyn lähisukulaiselle. Poliisitutkinta selvitti, että ase ei ollut säilytetty tavalla, joka olisi estänyt alaikäistä pääsemästä siihen käsiksi. Tällä seikalla oli keskeinen merkitys julkiseen keskusteluun siitä, miten aseita tulisi Suomessa säilyttää, valvoa ja rekisteröidä, jotta vastaavat tilanteet voitaisiin jatkossa estää.
Uhrien tilanne ja tragedian inhimillinen vaikutus
Ampumisen kohteeksi joutuneet lapset olivat kaikki 12-vuotiaita, eli samaa ikäluokkaa kuin tekijä. Yksi heistä menehtyi välittömästi. Kaksi haavoittunutta vietiin kriittisessä tilassa sairaalahoitoon Uuteen lastensairaalaan, jossa he saivat tehohoitoa ja myöhemmin pitkäkestoista jatkohoitoa.
Toinen haavoittuneista pystyi palaamaan kotiin jo huhtikuun puolivälissä, mutta toinen tarvitsi edelleen useita viikkoja lisähoitoa. Sekä uhrit että heidän perheensä saivat tukea kriisipalveluista, ja koulussa aloitettiin laajat tukitoimet oppilaille ja henkilökunnalle.
Poliisitutkinta ja viranomaisten toimet
Koska epäilty oli alle 15-vuotias, häntä ei voitu asettaa rikosoikeudelliseen vastuuseen. Hänen tilanteensa käsiteltiin lastensuojelun kautta ja hänet otettiin sosiaaliviranomaisten huostaan. Poliisin esitutkinta kuitenkin kokosi kaikki tapahtumaan liittyvät tiedot ja selvitti taustat perusteellisesti. Tutkintaraportti toi esiin tekijän valmistautumisen, mahdolliset motiivitekijät, aseeseen pääsyn sekä sen, ettei kiusaamisesta ollut yksiselitteistä näyttöä.
Tapaus johti myös laajempaan keskusteluun siitä, tulisiko alaikäisten rikosoikeudellista ikärajaa muuttaa ja miten mielenterveyspalveluita tulisi vahvistaa erityisesti alakouluikäisille.
Suomen reaktio ja suru
Viertolan koulusurma kosketti koko maata. Julkisissa tilaisuuksissa pidettiin hiljaisia hetkiä, lippu laskettiin puolitankoon ja poliittiset johtajat esittivät osanottonsa uhrien perheille. Tapaus nosti esiin monia yhteiskunnallisia huolenaiheita: lasten mielenterveyden tuen riittämättömyyden, koulukiusaamisen ehkäisyn puutteet ja sen, miten Suomessa pitäisi varautua äärimmäisiin, mutta mahdollisiin väkivaltatilanteisiin kouluissa.
Monet opettajat ja koulupsykologit nostivat esiin tarpeen lisäresursseille, jotta lasten kasvuympäristöt olisi mahdollista tehdä turvallisemmiksi ja ongelmia voitaisiin havaita aikaisemmin.
Miksi Viertolan tapaus jää historiaan?
Suomessa koulusurmat ovat harvinaisia, mutta jokainen niistä on jättänyt syvät jäljet. Viertolan ampuja erosi aiemmista tragedioista ennen kaikkea siksi, että tekijä oli poikkeuksellisen nuori. Aiemmat tapaukset, kuten Jokelan ja Kauhajoen koulusurmat, tapahtuivat toisella asteella ja olivat taustoiltaan hyvin erilaisia. Viertolan tapahtumat muistuttavat siitä, että väkivallan riski ei rajoitu tiettyyn ikäryhmään ja että kouluyhteisö tarvitsee vahvempia turvaverkkoja kaikilla tasoilla.
Yhteenveto
Viertolan ampuja -tapaus oli järkyttävä ja historiallinen tragedia, joka toi esille monia suomalaisen yhteiskunnan rakenteellisia haasteita. Tapahtuma nosti keskusteluun koulukiusaamisen, aseiden säilytyskäytännöt, lasten mielenterveyden tukemisen ja koko koulumaailman turvallisuuden. Vaikka tekijä oli rikosoikeudellisen iän alapuolella, tapaus johti merkittäviin yhteiskunnallisiin keskusteluihin ja muutostarpeisiin.
Tragedia kosketti syvästi koko maata ja muistuttaa siitä, että jokaisen lapsen hyvinvointi ja turvallisuus on asetettava etusijalle – joka päivä.
